Home Up Your Contact Contents Order Tilaus
                                                                                            
  

       

 

LAnguage software as dictionaries - proofing tools - machine translation
"ELT" english language teaching  - "CLT" chinese language teaching
 
data capture & document processing - document conversion
 OCR - OPTICAL CHARACTER RECOGNITION - SERVER BASED OCR AND PDF CONVERSION
CHINESE voice recognition - REPORT MINING & data ANALYSIs - DATA TRANSFORMATION
F-Secure anti-virus - asian language software - russian software

KEYBOARD OVERLAY STICKER SETS

 

 

Uusi sähköinen suomen kielen sanakirja

 

 

Kielitoimiston sanakirja (2004). Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. 
Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy.  Cd-rom-levy ja ohjevihko. 
ISBN 952-5446-11-5. ISSN 0355-537.  

Mitä tarkoittavat kielipesä, lämpölatu, bulguri ja muut uudet sanat? Sanotaanko matalampi vai matalempi? Mennäänkö Mynämäkeen vai Mynämäelle?

Näissä ja monissa muissa kirjoittajan pulmissa auttaa uusi sähköinen Kielitoimiston sanakirja. Oikeinkirjoituksen lisäksi se kertoo sanojen nykymerkitykset, tyylilajit ja käyttöyhteydet ja antaa ajantasaista tietoa kielenhuollon suosituksista.

Sanakirjassa on noin 100 000 hakusanaa, mukana runsaasti vuosituhannen vaihteen uudissanoja. Jokaisesta hakusanasta annetaan myös taivutustiedot. 

Sanakirja perustuu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa ylläpidettävään tietokantaan, josta  aiemmin on tehty Suomen kielen perussanakirja ja CD-Perussanakirja. Edelliseen sanakirjaversioon verrattuna Kielitoimiston sanakirjassa on lähes 4 000 uutta sana-artikkelia, ja vanhoista artikkeleista on uudistettu yli 15 000. Kokonaan uutta on erillinen paikannimihakemisto, jossa on noin 21 000 suomalaista kylän ja kunnan nimeä taivutustietoineen.

Kielitoimiston sanakirja on toimitettu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa. Sen kustantaja on Kielikone Oy, jonka MOT-sanakirjastoon se myös kuuluu.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kielitoimiston sanakirja

ESITTELY

 

Mikä on Kielitoimiston sanakirja?
Sanakirjan uusi nimi
Mitä sanakirja kuvaa
Uusia sanoja
Muuttuvat sanat
Normimuutoksia
Uusi käyttöliittymä

Mikä on Kielitoimiston sanakirja?

Vuoden 2005 alussa ilmestynyt sähköinen Kielitoimiston sanakirja perustuu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa jatkuvasti ylläpidettävään tietokantaan, johon ovat pohjautuneet myös kaksi aiemmin ilmestynyttä sanakirjaa, painettu Suomen kielen perussanakirja (1990–94) ja sähköinen CD-Perussanakirja (1997). Uusi sanakirja on ajantasaistettu, ja siinä on paljon uutta: sana-artikkeleita on noin 4 000 enemmän kuin edellisessä sähköisessä versiossa ja 6 000 enemmän kuin painetussa Suomen kielen perussanakirjassa. Lisäksi vanhoista sana-artikkeleista on muokattu ja uudistettu yli 15 000. Muutoksia on tullut niin sanojen merkityksiin ja esimerkistöön kuin kielenhuollon suosituksiinkin.

Uudessa sanakirjassa on myös täydennetty jokaisesta taipuvasta sanasta annettavia taivutusmuotosarjoja, ja lisäksi taivutuksen yhteydessä kuvataan adjektiivien vertailuasteet. Kokonaan uutena osiona Kielitoimiston sanakirjaan liittyy laaja, 21 000 suomalaista paikannimeä taivutustietoineen käsittävä Asutusnimihakemisto, josta on erillinen esittely tässä lehdessä. Sähköisen sanakirjan ohjelmistosta vastaa sen kustantaja Kielikone Oy.

Kun CD-Perussanakirja ilmestyi 1997, tarkoitus oli tuottaa nopeasti uusi versio, jota varten korjattaisiin tietokannan rakennetta, lisättäisiin pari tuhatta uutta sanaa ja muokattaisiin saman verran vanhoja sana-artikkeleita. Toisin kävi. Aikataulu muuttui, mutta toisaalta sisällön muutosten määräkin on nyt moninkertainen. Viivästyksen syyt ovat olleet paitsi työn sisältöön liittyviä myös ulkoisista olosuhteista johtuvia. Yhteistyökumppaneiden vaihtuminen johti siihen, että päivitysversion sijasta lähdettiin tekemään uutta tuotetta. Työhön ovat vaikuttaneet myös toimituskunnan kokoonpanossa tapahtuneet monet muutokset. Kaikkein suurin muutos ja raskas menetys oli päätoimittaja Marja Lehtisen menehtyminen vaikeaan sairauteen kesken hankkeen.

Sivun alkuun

Sanakirjan uusi nimi

Perussanakirjana tutuksi tullut sanakirja ilmestyy nyt siis toisella nimellä. Kielikellon lukijoille uutta nimeä tuskin tarvitsee laajasti perustella ja selittää. Tarkkaan ottaen sanakirja on tosin tehty Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sanakirjaosastossa, sillä sellaista yksikköä kuin Kielitoimisto ei tutkimuskeskuksen organisaatiossa enää ole, ja sille aiemmin kuuluneet tehtävät ovat jakautuneet kielenhuolto-osastoon ja sanakirjaosastoon. Kielitoimisto on kuitenkin elänyt käyttönimenä organisaationimikkeistä riippumatta. Sen pitkä historia aina vuodesta 1945 lähtien on tehnyt nimestä tunnetun, eräänlaisen kielenhuollon brändin. Nimi on yhdistetty niin kielenneuvontaan ja Kielikello-lehteen kuin nykykielen sanakirjatoimitukseenkin. Jo Nykysuomen sanakirja (1951–61) on aikoinaan tehty Kielitoimiston yhteydessä, samoin sen seuraaja Suomen kielen perussanakirja. Tähän pitkään perinteeseen pohjautuu kirjan uusi nimi. On myös haluttu, että jo kirjan nimestä käy selville sen tekijä.

Sivun alkuun

Mitä sanakirja kuvaa

Kielitoimiston sanakirjassa on lähes 100 000 sana-artikkelia. Sanakirja kuvaa suomen nykyisen yleiskielen keskeiset sanavarat. Yleiskielisten sanojen ohella hakusanoiksi on valittu myös tärkeitä erikoisalojen termejä, lähinnä sellaisia, jotka esiintyvät usein joukkoviestimissä. Arkikielen eli jokapäiväisen juttelukielen ilmauksia on otettu mukaan runsaasti, koska niiden käyttö on nykyisin tavallista paitsi puhekielessä myös kirjallisissa yhteyksissä. Yleiskielen ja niin sanotun arkikielen raja ei ole jyrkkä, ja käsitykset sanojen tyyliarvoista muuttuvat. Arkikielisiksi luonnehdittuja sanoja käytetään paitsi puhutussa kielessä myös asiatyyliä epämuodollisemmassa ja rennommassa kirjoitetussa kielessä.

Kielen keskeisen sanaston lisäksi mukana on myös jonkin verran harvinaisempia sanoja. Sanakirjan käyttäjä etsii usein tietoa ilmauksista, jotka eivät ole aivan tavallisia, esimerkiksi sellaisten vierassanojen oikeinkirjoituksesta ja merkityksestä, jotka eivät kuulu kaikkien keskeiseen sanastoon. Sanakirja antaa myös ohjeita, jotka koskevat sanojen kirjoitusasua, ääntämistä, taivutusta, merkityksiä ja käyttöä erilaisissa yhteyksissä. Kielitoimiston sanakirja tukeutuu kannanotoissaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunnan päätöksiin.

Sivun alkuun

Uusia sanoja

Uutta sanastoa syntyy kieleen nykyisin tiheään tahtiin, mutta kaikki eivät tule jäädäkseen. Tilapäisiksi jääviä on joukossa paljon, vaikea vain on usein ennustaa, mikä on pysyvää. Toisaalta ne sanat, jotka saavat pysyvän sijan, kotiutuvat usein kieleen niin nopeasti, ettei niitä muutaman vuoden kuluttua osaa enää uutena pitääkään. Niinpä monet niistä Kielitoimiston sanakirjan sanoista, joita ei ole ollut edellisissä sanakirjoissa, tuntuvat jo vanhoilta: vaikea ajatella, ettei meillä aina ole ollut veroehdotusta, sähköpostiosoitetta tai tekstiviestiä. Kaikki sanakirjan uudet sanat eivät tietysti uusia olekaan. Mukana on sellaisiakin, jotka vain syystä tai toisesta ovat jääneet pois edellisistä, ja myös sellaisia, joita aiemmin ei ole pidetty tarpeellisina ottaa mukaan, mutta jotka runsaan esilläolon vuoksi ovat tulleet nyt tutuiksi. Tällaisia viime vuosien tapahtumia mieleen tuovia lisäyksiä ovat vaikkapa valiokuntaneuvos, teletunnistetiedot ja erytropoietiini eli EPO.

Kun edellisen sanakirjan ilmestymisestä on kulunut seitsemän vuotta, jotkut uudet sanat ovat ehtineet tällä välillä käydä jo tarpeettomiksikin. Euron käyttöönoton aikoihin tiuhaan esiintyviä sanoja olivat esimerkiksi kaksoishinta ja kaksoishinnoittelu, mutta enää niillä ei ole sellaista termimäistä käyttöä, että sanoja sanakirjassa kaivattaisiin. Vähän samoin kävi millennium-sanan, joka ei ole uudissana, mutta joka vasta 1990-luvun lopun myötä tuli tarpeelliseksi ottaa mukaan yleiskielen sanakirjaankin eikä vain sivistyssanakirjaan. Viime vuosituhannen lopulla se esiintyi taajaan tiedotusvälineissä, ja sen kirjoitusasua tiedusteltiin myös usein Kielitoimistosta. Nyt sanaa ei enää tunnu tarvittavan juuri muuten kuin suomalaisen teknologiapalkinnon nimessä. Sanakirjaan se otettiin kuitenkin mukaan.

Sanakirjan uudet sanat kertovat paljon siitä, mikä meitä viime vuosina on puhuttanut: on globalisaatio, gallupdemokratia, brändi, eläkepommi, eläkeputki, elämysmatkailu, elämänhallinta, flavonoidi, ihmissuhdeongelma, iltapäivähoito, työpaikkakiusaaminen, vanhempainvapaa, valtavirtaistaminen ja monet muut. On myös tullut uutta tekniikkaa ja tekniikan tarjoamia uusia mahdollisuuksia: on digitaalikamera eli digikamera, digisovitin (puhekielessä digiboksi), matkakortti, biometrinen tunniste eli biotunniste, chattailu tai tsättäily, nettikahvila, hakukone, selain, eväste, banneri. Eri elämänalueiden muotivirtaukset näkyvät myös: caffe latte, bruschetta, burrito, caprihousut, stringit, pareo jne. Tuottoisia yhdyssanojen alkuosia ovat viime aikoina olleet esimerkiksi etä- ja geeni-alut: etäasiointi, etädiagnoosi, etähoito, etälukio, etäläsnäolo, etämyynti, etäpalvelu, etävanhempi, geenietiikka, geenihoito, geenikartta, geenimanipulaatio, geeninsiirto, geeniperintö, geeniterapia, geenivirhe.

Sivun alkuun

Muuttuvat sanat

Paitsi kokonaan uusia sanoja kieleen syntyy uutta ainesta myös siten, että vanhat sanat saavat uusia merkityksiä. Atk-termeissä tällaisia on ollut vuosien mittaan paljon, uudessa sanakirjassa mm. palomuuri. Myös sellaiset sanat kuin formaatti ja konsepti ovat saaneet uuden sisällön, samoin missio, joka ei tarkoita enää vain suurta evankelioimiskampanjaa vaan myös yksilön, yhteisön tms. tärkeää tehtävää tai päämäärää. Kuusikko on merkityksessä 'kuuden muodostama ryhmä' saanut erikoismerkityksen sixpackin suomennoksena. Kuusikkoa suurempi – ja sanana yleisempi – on mäyräkoira uudessa merkityksessään. Kotipolttoinen oli ennen vain viinaa, nyt sellainen voi olla CD-levy.

Myös hyvin tavallisten sanojen merkitys voi muuttua, kun yhteiskunta muuttuu: sanat arkipäivä ja arki on selitetty vielä aiemmissa sanakirjoissa siten, että ne ovat tarkoittaneet muuta kuin pyhä- tai juhlapäivää; arkipäiviä oli siis maanantaista lauantaihin. Enää näin ei ole, vaan tavallisemmin arkipäiviksi katsotaan muut kuin lauantai ja sunnuntai. Sanakirjamääritelmässä on nyt otettu huomioon molemmat näkökulmat. Yhteiskunnan suuret muutokset vaikuttavat pieniinkin sanoihin: ei ole kymppi tai satanenkaan enää se, mikä ennen. Euron tulo vaikutti muutenkin sanakirjaan melkoisesti; satoja artikkeleita, sekä selitteitä että esimerkkejä, piti joko muuttaa tai täydentää.

Merkitykset voivat myös laajentua ja väljentyä: itsemurhalentäjä on aiemmin yhdistetty toisen maailmansodan japanilaisiin kamikazelentäjiin, mutta lähihistorian tapahtumat ovat laajentaneet merkityksen yleensä lentäjäksi, joka tarkoituksellisesti ohjaa ilma-aluksen törmäämään toiseen alukseen tai muuhun kohteeseen.

Sanat saattavat myös vanhentua tai poistua käytöstä. Lähinnä tämä koskee erikoisalojen termejä. Holhooja on nyt vanhentunut, koska uusi holhouslaki muutti termin edunvalvojaksi. Sukupuolenvaihdosleikkaus on nykyisin sukupuolenkorjausleikkaus ja itse toimenpide lääketieteen terminä sukupuolen käänteistäminen. Termien muuttuessa vanha sana jää usein sanakirjaan ja siitä viitataan uuteen termiin. Esimerkiksi televisioluvan selitteenä on ’aik. televisiolähetysten vastaanottamiseen tarvittu lupa; vrt. televisioilmoitus, televisiomaksu’ ja lääninoikeus on ’aik. lääninhallituksen hallintotuomioistuin’.

Sanojen käyttöön liittyy muitakin muutoksia: puhekieliset muuttuvat yleiskielisiksi, epäviralliset virallistuvat, leikillisinä syntyneet eivät ajan mittaan tunnukaan enää leikillisiltä. Puhekielisinä eli sanakirjatermein arkikielisinä on enää vaikea pitää esimerkiksi sellaisia sanoja kuin sinkku ja polttarit, koska niille ei ole olemassa mitään muutakaan, yleiskielisempää nimitystä. Leikillisinä taas ei enää pidetä sellaisia sanoja kuin uusavuton, kulutusjuhla, työnarkomaani ja järjestöjyrä. Joskus jokin "väärä" muoto vakiintuu omaan tehtäväänsä, ja se alkaa elää omaa elämäänsä. Näin on käynyt esimerkiksi monen vierastamalle yksikkömuotoiselle markkina-sanalle. Sen merkitys talouselämän terminä on eriytynyt monikollisesta markkinat-muodosta, eivätkä sanat ole synonyymejä kuin osittain. Yksiköllinen markkina tarkoittaa lähinnä 'markkina-aluetta'. Uudessa sanakirjassa tätä talouselämän termiä ei ole merkitty enää arkikieliseksi.

Voi käydä niinkin, että vanhentuneisuus katoaa. Edellisissä sanakirjoissa on sanat edesauttaa ja edesvastuu kuvattu vanhentuneiksi. Niin ei voi enää sanoa, sillä sanat tuntuvat elävän täyttä elämää edelleen: hakukoneen haku tietoverkosta tuottaa edesvastuuseen-muodosta useita satoja esiintymiä ja edesauttaa-verbistä peräti 25 000!

Sivun alkuun

Normimuutoksia

Edeltäjiensä tavoin Kielitoimiston sanakirja antaa tietoa kielenhuollon suosituksista. Joitakin suosituksia on viime vuosina muutettu, ja sanakirja on tältäkin osin ajan tasalla. Suomen kielen lautakunta käsitteli viime vuonna mm. tekemisen tapaa ilmaisevan adessiivin käyttöä (rakkaudella, ilolla, kiitollisuudella, mielenkiinnolla), jota ennen on pidetty kartettavana. Näitä ilmauksia on ollut vaikea korvata muilla sanoilla merkityksen tai tyylin muuttumatta: tervehtiä jotakin ilolla on eri asia kuin tervehtiä iloisena tai iloisesti ja tehdä jotakin kiireellä on sekin hiukan eri asia kuin tehdä kiireesti. Lautakunta katsoi, että tapaa voidaan ilmaista myös adessiivilla. (Ks. tarkemmin Kielikello 4/2003.)

Muutoksia on tullut yksittäisiin sanoihinkin, esimerkiksi uutisoida-verbiin, jonka käyttöä ei tarvitse enää vältellä. Verbiä on ollut vaikea korvata niillä sanoilla, joita tilalle on tarjottu, ja sen käytölle on ollut selvää tarvetta. Erityisesti on ollut vaikea korvata muotoa uutisointi, joka on selvästi yleisin sanasta käytetty muoto. Samassa yhteydessä suomen kielen lautakunta poisti entisöidä-sanasta annetun suosituksen ja hyväksyi sen entistää-muodon rinnalle. Konsultoida-sanan merkitys on aiemmin ollut vain 'kysyä neuvoa', nyt sen toinen merkitys on 'toimia konsulttina, antaa (konsulttina) neuvoja jollekulle; neuvoa, opastaa'. Konsulttien ammattikunnan tulo on muuttanut sanan käyttöä.

Myös eläköityä-verbin suositus on muuttunut edellisen sanakirjaversion jälkeen. Sana on elänyt kielenkäytössä jo yli 20 vuotta, ja sille on selvästi ollut tarvetta joissakin yhteyksissä, kun eläkkeelle jäämisistä nykyisin kirjoitetaan yhä enemmän. Sanaahan käytetään lähinnä silloin, kun puhutaan asiasta ilmiönä (eläköitymisen vaikutukset, väestön eläköityminen). Kaikissa yhteyksissä sille ei ole tarvetta; kukaan tuskin sanookaan vakavissaan normaalissa puhetilanteessa "Oletko jo eläköitynyt?" tai "Eläköidyn ensi vuonna."

Jotkin uuden sanakirjan normimuutoksista koskevat tapauksia, joista ei aiemmin ole ollut paremmin-suositusta, mutta niissä on ollut ennen vain yksi tapa ilmaista asia, ja nyt on tullut rinnalle toinen. Tällainen on esimerkiksi ilmausten Suomen mestari, Suomen mestaruus kirjoitustapa: aiemmin on annettu mahdollisuudet kirjoittaa sanat erikseen tai yhdysmerkillä yhdistettynä, nyt voidaan kirjoittaa myös pienellä yhteen (suomenmestari, samoin euroopanmestari). Muita vanhojen ilmausten rinnalle hyväksyttyjä asuja ovat esimerkiksi klassismi pitemmän klassisismin pariksi ja yleistynyt sitaattiasu swahili vanhan suomalaistetun suahilin rinnalle.

Sivun alkuun

Uusi käyttöliittymä

Uuden CD-ROM-sanakirjan käyttöliittymä poikkeaa CD-Perussanakirjasta. Esimerkiksi kaikki hakutoiminnot tapahtuvat nyt yhden ikkunan sisällä, ja hakutulosten esitystapa on osittain entisestä poikkeava. Hakuja voi tehdä hakusanoista ja myös kaikkialta sanakirjan tekstistä. Tekstihauissa voidaan hakea sanan taipuneita muotoja pelkällä perusmuodolla. Tekstihaun tulokset tulevat näkyviin konkordanssilistana, jossa hakutulosten järjestystä on mahdollista ryhmitellä eri perustein.

Hauissa voi käyttää yleismerkkejä eli jokerimerkkejä, joiden avulla voi hakea sanoja esimerkiksi pelkän alkuosan tai loppuosan mukaan tai täsmähakuina esimerkiksi kaikki viisikirjaimiset h:lla alkavat ja e:hen päättyvät sanat. Lisäksi sanoja voi hakea tietämättä, kirjoitetaanko ne yhteen vai erikseen tai onko niissä yhdysmerkki vai ei: väärin kirjoitetut "niinkuin" ja "jompi kumpi" tuottavat oikeat hakusanat niin kuin ja jompikumpi ja "taxfree" tuo ruutuun oikean tax-freen. Sanakirjassa on mahdollista tehdä hakuja myös yhdistämällä sanoja ns. loogisten operaattoreiden (JA, TAI, ENNEN, LÄHELLÄ) avulla. Näin voi etsiä esimerkiksi sanontoja.

Jokaiseen sana-artikkeliin liittyy myös tieto sanan taivutuksesta. Taivutustiedot ovat täydentyneet: uudessa sanakirjassa nominien taivutusmuotosarjassa annetaan myös monikon nominativi ja verbien sarjassa potentiaali. Adjektiiveista esitetään lisäksi komparatiivi ja superlatiivi. Nekään eivät aina ole helppoja edes suomenkielisille: kiltti-sanan komparatiivi on kiltimpi eikä "kiltempi", matala-sanan matalampi eikä "matalempi", ja vaikka matala-sanan superlatiivi on vain matalin, voi tanakka-sanan superlatiivi olla sekä tanakin että tanakoin.

Tarkemmat ohjelman tarjoamat hakumahdollisuudet selvinnevät parhaiten itse ohjelmaan tutustumalla. Ohjelmaan sisältyy sähköinen ohje, ja CD-ROMin pakkauksessa on mukana myös painettu pikaohje.

Varsinainen sanakirja ja Asutusnimihakemisto ovat ohjelmassa kahtena erikseen valittavana "sanakirjana", koska niiden hakumahdollisuudet ovat erilaiset ja yleensä tietoa haetaan vain jommastakummasta. Ne voi kuitenkin halutessaan myös yhdistää siten, että haku kohdistuu yhtä aikaa molempiin. Kielitoimiston sanakirjaa voi myös käyttää niin sanotun Pikkusanakirjan kautta: siinä sanakirja on kompaktissa muodossa pienenä ruutuna, jota voi käyttää esimerkiksi yhdessä tekstinkäsittelyohjelman kanssa.

Kielitoimiston sanakirja ilmestyy sekä CD-ROM-versiona että Internet- ja intranet-versiona. Internet-versio kuuluu osana Kielikone Oy:n MOT-sanakirjastoon. Eri versioiden hakuominaisuudet poikkeavat hieman toisistaan, mutta itse sanakirjan sisältö on sama kaikissa.

Esittely perustuu Eija-Riitta Grönrosin artikkeliin Kielitoimiston sanakirja (Kielikello 4/2004).

Katso myös

Sivun alkuun

 

 

 
Send mail to Mari.Haapaniemi@trantor.fi with questions or comments about this web site.
Copyright © 2002 Trantor Ky
Last modified: 04/04/08